Tunnelmia voitosta ja silmälasihistoriaa

Yksitoistavuotiasta pelotti tulla kouluun rillit päässä, mutta onneksi ne olivat kavereiden mielestä kivat. Uudet oli kuitenkin hankittava varsin pian ja kuljin lukioon asti silmälasipäisenä. Rillit huurussa, sadepisaroissa –vinossakin- niitä oli pidettävä kunnes päätin kokeilla piilolinssejä. Hetkeksi maailmani mullistui: ei sankoja näkökentän tiellä, ei ikuisuutta vievää valinnanvaikeutta rilliostoksilla, urheilu kävi näppärämmin, kaikki. Mutta sitten silmät alkoivat kuivua ja joskus piilareiden kanssa meni säheltämiseksi. Mietin, miksi? Miksi minulla ei voisi olla yhtä hyvä näkö kuin hiirihaukalla, sillä olen aina ollut visuaalinen ihminen: rakastan kaikkea kaunista ympärilläni, maalaan, piirrän, ihastun maisemiin. Ennen kaikkea olen kuitenkin aina halunnut tehdä kaikkea jännää, matkustella, seikkailla tropiikissa, sukellella meressä – rillit vain rajoittaisivat elämääni.

 
Laserleikkaus oli pyörinyt ajatuksissani jo usean vuoden, kun surffasin netissä eräänä päivänä löytäen sieltä Medilaserin järjestämän kilpailun. 500 euroa pääpalkintona silmälasittoman unelman toteuttamiseen. Wau! Pakko osallistua. Olen aina halunnut eroon silmälaseistani. Olen aina halunnut herätä uuteen aamuun ilman lasejani. Olen aina halunnut heittäytyä pilvien läpi laskuvarjolla nähdäkseni maailman kauneuden. Pakko kirjoittaa siitä! Kirjoitin ja klik, vastaus oli mennyt perille. Muutamaa viikkoa myöhemmin istuessani ystäväni kanssa kahvilassa huomasin oudon numeron soittaneen, kehotin viestillä soittajaa ottamaan uudestaan yhteyttä ja olkiani kohautellen tuumasin, että kyseessä oli varmasti lehtimyyjä. Kun puhelin soi kolmannen kerran ja vastasin, minua onniteltiin kevään kilpailun voitosta. Minäkö? Todellako? Mitä ihmettä? Ei voi olla totta, päivittelin kai miljoonaan kertaan. Tunne oli uskomaton. Olen lotonnut, osallistunut moniin kisoihin ja arvontoihin – voittamatta ainuttakaan kertaa. Ja nyt voitin juuri siinä kisassa, jonka voittoa tarvitsin eniten kaikista niistä. Tiesin, että olin valmis toteuttamaan unelmani; olinhan jo keväällä sopinut koko kesäksi töitä kerätäkseni rahaa laserleikkaukseen. Nyt on esitutkimusaika varattu. Jopa alustava leikkausaikakin on varattu. Juhannukseni alkoi siis todella mukavissa merkeissä. Seuraavalla viikolla Medilaserin asiakkuuspäällikkö Soile Siikavirta saapui onnittelemaan minua tuoden palkintoni minulle henkilökohtaisesti. Oli todella ilahduttavaa saada palkinto kasvotusten Helsingin kesäisessä keskustassa postissa lähetetyn sijaan ja vaihtaa samalla kuulumisia nautiskellen upeasta säästä. Oloni oli aivan sama kuin saadessani puhelinsoitto: uskomaton voittajafiilis. Olen ollut pelkkää hymyä ilouutisesta lähtien ja tänäkin aamuna hukatessani piilolinssin, ajattelin, että pian en hukkaa enää yhtäkään.