Brädi

Olen Kari "Brädi" Härkönen, lahtelainen, 34-vuotias, pitkän linjan rap-artisti. Teen musiikkia Suomen ykkös -hiphop-levy-yhtiö Rähinä Recordsin riveissä. Viimeisin levyni, Näis Kengis, julkaistiin viime joulukuussa. Muusikon hommien lisäksi olen myös äärimmäisen intohimoinen urheilumies ja olen pelannut kilpatasolla niin koripalloa, jääkiekkoa kuin jalkapalloakin. Nykyään räppääminen ja sen kautta Suomen kiertäminen on niin tiuhaa, että kilpatasolla pelaaminen on jäänyt, mutta rakkaat lajit ovat edelleen mukana harrastemielessä, kuten myös ahkera kuntosalilla käynti. Urheilu on todella hyvää vastapainoa kiertue-elämälle ja pyrinkin liikkumaan keikkareissujen väleissä todella paljon. On sanomattakin selvää, että piilolasit tulivat todella tutuiksi urheilevalle pojalle jo pienenä, lasit minulle määrättiin jo kuusivuotiaana. 

 

Veikkaan, että kommellukset ovat aika perushommaa piilareiden käyttäjille. On lähtenyt linssi irti matseissa ja jopa keikalla, sitä on tullut rokattua isoille yleisölle puolisokeana piilarin tiputtua kesken keikan pariinkin otteeseen. On tullut myös kaaduttua rankan keikan jälkeen nukkumaan muistamatta ottaa piilareita pois, ja aamulla unenpöpperössä tunkenut toisen parin silmään, vaikka siellä jo yhdet olivat ennestään. Ikävimpiä muistoja on, kun piilari oli jostain syystä hajonnut ja joku lohjennut osa asusteli piilossa jossain luomen alla useita päiviä, enkä saanut sitä pois. Niitä fiiliksiä ja rähmimisiä ei ole kyllä ikävä! Ylipäänsä, mun piilarien käyttöaste alkoi jo olla niin korkea, että silmät väsyivät todella helposti ja paljon. Tosi huojentavaa nyt pärjätä ilman.

 

Leikkaus jännitti mua tosi paljon. Olin kuullut tutuilta leikatuilta, ettei ole mitään jännitettävää, mutta jännittihän se, oli se kova juttu antaa omat, ainoat silmänsä leikattavaksi! Olin kuitenkin ihan tavattoman innoissani että viimein pääsen leikkaukseen, olinhan tätä jo vuosia haaveillut ja suunnitellut rohkeutta keräten. Itse leikkaus oli todella makee kokemus. Kaikki meni hienosti ja tuosta vain. En voinut uskoa, että olin pelännyt jotain noin helppoa ja nopeaa. Valmista oli jo kun luulin että tässä vasta aloitellaan. Ei tehnyt myöskään lainkaan kipeää tai mitään sellaista. Hetken tuntui kuin olisi ollut jossain tieteiselokuvan koekaniinina siinä pöydällä, mutta sehän vain oli hienoa, haha! Hulluinta oli, että vaikka näkö välittömästi pöydältä noustessa oli "puuroinen" näin silti jo heti paremmin kuin ilman laseja olin miesmuistiin nähnyt! Muutaman tunnin odottelin kärpäslasit päässä ja näkö kirkastui koko ajan. Aluksi oli vähän kuin olisi hiekkaa silmissä, mutta tätä hiukan ikävää tunnetta tasoittamaan sain kosteuttavia tippoja ja pian ei sitäkään tunnetta ollut. Kotiin menin jo ihan ongelmitta, omin silmin, ilman laseja ja hyvillä fiiliksillä! Seuraavana päivänä jo ajoin omalla autolla keikalle!

 

Tätä kirjoittaessani on leikkauksesta mennyt reipas kuukausi ja kaikki on mennyt tosi hyvin. Silmät vielä hiukan kuivuvat, mutta kosteustippoja on todella helppo käyttää ja niiden laitosta on tullut ihan rutiinia. Mulla ei ole ollut toipumisen aikana mitään ongelmia, kipuja tai mitään huolta. Alkuun silmät olivat hieman "eritasoiset", mutta se johtuikin vain että toinen oli kuivempi kuin toinen. Vaihdoin astetta kosteuttavampaan tippaan ja se toimi heti. Nyt näen niin hyvin, että en voi kuvitella tämän paremmin ihmisen näkevänkään.

 

On ollut aivan mieletöntä pärjätä ilman laseja. Päällimmäinen ajatukseni on, että "miksi ihmeessä en tehnyt tätä aikaisemmin?". Voin käsi sydämellä suositella toimenpidettä ihan täysillä. Mun aktiivinen elämäni on helpottunut todella paljon ilman huolta laseista/piilareista. Kyllähän niidenkin kanssa osasi elää, mutta on tämä nyt vain niin paljon vapaampaa tämä mun olemiseni. Yleisesti ottaen koko kokemukselle ja Medilaserin mukavalle henkilökunnalle annan 10/10 arvosanaksi. Mä olen todella tyytyväinen ja fiiliksissä uusista silmistäni! 

 

Kuva: Santi Fox / Rähinä Records Oy